Juridinen neuvonta on tarpeen, jotta voitaisiin arvioida, mihin lainopillisiin näkökohtiin tulee kiinnittää huomiota suunnitellun kansainvälisen projektin yhteydessä.

On valitettavasti laajalle levinnyt ennakkoluulo, että asianajajat hoitaisivat asioita pääasiassa tuomioistuimissa. Tätä väärää logiikkaa noudattaen mahdolliset asiakkaat pyrkiessään hoitamaan asiat ilman oikeudenkäyntiä välttävät asianajajan puoleen kääntymistä. Tällaisissa tapauksissa edellä mainittu ennakkoluulo vahvistuu aivan liian usein, koska asianajajan puoleen käännytään vasta, kun vahinko on jo sattunut eikä oikeudenkäyntiä todellakaan enää voida välttää.

Hyvä asianajaja pyrkii ilman muuta neuvomaan asiakastaan niin, että myöhempien riitaisuuksien vaara minimoidaan jo sopimusta solmittaessa. Jäljelle jäävät riskit analysoidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Jos tästä huolimatta myöhemmin joudutaan konfliktiin, hyvä asianajaja pyrkii sovintoon tuomioistuimen ulkopuolella. Asiakas, joka on solminut sovinnon, on yleensä tyytyväinen asiakas. Oikeudenkäynnin tulosta taas on usein vaikea arvioida ennakolta.

Yrityskonsultoinnin alalla työskentelevät asianajajat tarjoavat palvelujaan yrityksen oman lakiosaston ohella, jolloin ulkopuoliselta asianajajalta ostetaan erityistä know-how'ta, tai lakiosaston asemesta, ellei yrityksellä ole omia juristeja.

Asiakkaiden optimaalinen konsultointi edellyttää konsultteina toimivien asianajajien yhä suurempaa erikoistumista. Muotoseikoilla sekä suurella määrällä sääntöjä ja ennakkopäätöksiä, joita yleisjuristi tuskin voi tuntea, on Saksan oikeuslaitoksessa suurempi merkitys kuin monissa muissa maissa. Usein ainoastaan erikoisasiantuntijat voivat varmistaa, ettei tehdä korjaamattomia virheitä. Yhtä suuri merkitys kuin oikeuden erikoisalojen asiantuntemuksella on kielitaidolla, kulttuurin erityispiirteiden sekä tietyillä aloilla tai markkinoilla vallitsevien pelisääntöjen tuntemuksella. Saksalaiset asianajajat ovat usein erikoistuneet tiettyyn oikeuden alaan, asiakasryhmään tai näiden yhdistelmään. Yleensä kannattaa nähdä hieman vaivaa parhaiten suoritettavaan tehtävään sopivan asianajajan löytämiseksi.

Juridista neuvontaa koskevan lain mukaan ainoastaan saksalaisilla asianajajilla ja notaareilla on oikeus tarjota lainopillisia palveluja (asianajaja- ja notaarimonopoli). Oman asiantuntemuksen hyväksikäyttäminen on kuitenkin monilla aloilla sallittua ja lakiosaston muodossa se on suurehkoissa yrityksissä tavanomaista.

Asianajajapakko koskee ainoastaan siviilioikeudenkäyntiä muutamin poikkeuksin, esim. bagatelliasioissa ja työsuhdetta koskevissa riidoissa. Tämä merkitsee sitä, että osapuolten täytyy antaa Saksassa toimiluvan saaneen asianajajan edustaa itseään näissä oikeudenkäynneissä, vaikka he itsekin asiantuntemuksensa puolesta kykenisivät hoitamaan jutun asianmukaisesti.

Erinäiset oikeustoimet sekä rekisteriasiat (esim. GmbH:n osakkeiden tai tonttien osto) vaativat notaarin myötävaikutusta. Osavaltiosta riippuen notaarit työskentelevät joko pelkästään notaareina tai samalla myös asianajajina.

Saksassa toimiluvan saaneet yli 110 000 asianajajaa (n. 1 asianajaja jokaista 750 asukasta kohti) ovat järjestäytyneet paikallisiin asianajajaliittoihin. Asianajajat ovat liiton valvonnan alaisia ja heidän on noudatettava laajamittaista ammattikunnan säännöstöä, jonka ydinosat ovat peräisin vuoden 1879 alkuperäisestä asianajaja-asetuksesta.

Ammattikunnan sääntöjen tarkoituksena on ennen kaikkea pitää yllä palvelujen korkeaa tasoa sekä edistää asianajajakunnan nauttimaa arvostusta. Keskeiset säännöt koskevat henkilökohtaista vastuuta sekä velvollisuutta ottaa vastuuvakuutus, vierasvarojen käsittelyä, palkkion perimistä, vaitiolovelvollisuutta, mainonnan rajoittamista ja velvollisuutta ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Pääsääntöisesti asianajopalvelut laskutetaan lakisääteisen maksutaulukon mukaan. Lakisääteisten maksujen suuruus määräytyy olennaisilta osiltaan sen taloudellisen edun mukaan, joka on neuvonnan tai oikeudenkäynnin kohteena. Vaadittavien toimenpiteiden vaikeusasteen ja laajuuden merkitys on sitä vastoin toissijainen palkkiota määrättäessä.

Yrityskonsultoinnissa lakisääteisten maksujen järjestelmä ei ole sopiva. Käytännössä laskutus tapahtuu enimmäkseen tuntitaksan mukaan. Maksuista sovittaessa tulee huomioida, että onnistumisesta riippuvat palkkiot ovat kiellettyjä. Kun on kysymys edustamisesta oikeudenkäynnissä, ei lakisääteisiä maksuja saa alittaa sopimuksilla. Notaarit eivät saa laskuttaa sopimuksen mukaan, vaan heidän on perittävä lakisääteiset maksut.