|
Internationale Transaktionen
|
|
|
BERGMANN
Rechtsanwälte
|
   |
|
|
|||||
Tappionsiirtojen verotuksellinen hyödyntäminen yritysostojen yhteydessä |
 |
|
GmbH:n rahoitusta koskevaan esitykseen liittyen voidaan todeta, että yhtiön osakkaat siirtävät usein taloudellisesti vaikeissa tilanteissa pääomaa yritykseensä lainan muodossa. Näin tehdessään he yleensä odottavat, että yhtiön tilanne taas paranee ja lainat voidaan maksaa takaisin. Tästä syystä ei ole lainkaan harvinaista, että myytävänä olevaa yhtiötä rasittavat vielä osakkaiden suuret lainasaatavat, joita ei voida lyhentää, koska luovutettu pääoma on käytetty.
Osakaslainan rasittaman yhtiön ostajalle tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia käsitellä osakaslainoja.
•
Ensimmäinen mahdollisuus on, että vanhat osakkaat ilmoittavat yhtiölle luopuvansa lainasaatavistaan. Vanhojen osakkaiden osakaslainoista luopuminen otetaan Saksassa verotuksellisesti huomioon täysimääräisenä tuloon vaikuttavana tekijänä. Tulo johtaisi Saksan yhtiöveroprosentin mukaan verotaakkaan, joka olisi 50 % lainan summasta. Ostavan yrityksen olisi maksettava tämäkin verorasite, mikäli luovutusajankohtaan mennessä yhtiölle kertyneitä tappionsiirtoja ei uusien omistussuhteiden vallitessa enää voida käyttää hyväksi. •
Verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto on kuitenkin varmistaa, että aikaisempien tappionsiirtojen hyväksikäytön mahdollisuutta ei menetetä omaisuuden siirtymisen myötä. On syytä myös varmistaa, että vanhat osakkaat luovuttavat yhtiötä kohtaan olevat lainavaatimuksensa uusille osakkaille. Vuoden 1997 lopussa annetulla lainsäädännöllä on tosin huomattavasti tiukennettu niitä edellytyksiä, joiden vallitessa ennen omistajanvaihdosta kertyneitä tappionsiirtoja voidaan edelleen hyödyntää omistajan vaihtuessa. Uudistetun Saksan yhteisöverolain (KStG) 8.4 §:n mukaan on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta tappionsiirrot voidaan tulevaisuudessa hyödyntää:
•
Liiketoiminnan tulee jatkua keskeytyksettä ja ilman olennaisia muutoksia. Yrityksen jatkamisen kriteereitä ovat esim. asiakas- ja toimittajapiirin, liikkeenjohdon ja/tai toimipaikan säilyminen. •
Yhtiöön ei saa viedä suurimmaksi osaksi uusia yritysvaroja (olemassaolevien ja tuotujen varojen vertailu). Suurimmaksi osaksi uusista yritysvaroista puhutaan viimeistään silloin, kun lisättyjen uusien yritysvarojen arvo ylittää yli 75 % - 100 % olemassa olevista yritysvaroista. •
Suurimmaksi osaksi uusien yritysvarojen tuominen ei ole haitallista silloin, jos tämä palvelee yksinomaan yrityksen saneerausta. Yritystoiminnan tulee kuitenkin tässä tapauksessa jatkua seuraavien viiden vuoden ajan sen laajuisena, että se vastaa yleistä taloudellista tilannetta. Kohtuullisesta kasvusta ei kuitenkaan ole haittaa. Saneerauspäämäärän huomioon ottaen täytyy myös pitemmälle menevien yhtiön rakenteen muutosten olla sallittuja. Veroasioita käsittelevien tuomioistuinten päätöksiä ei tähän mennessä kuitenkaan asiasta vielä ole. Osapuolten on tarkoituksenmukaista laatia saneeraussuunnitelma, jonka perusteella viranomaisille voidaan dokumentoida vakaa saneerausaikomus. Aikaisempien tappionsiirtojen hyödyntäminen voi vaarantua nimenomaan uusien osakkaiden saneeraussuunnitelmien vuoksi. Tappionsiirtojen verotuksellisen hyödyntämisen varmistamiseksi on laadittava keskipitkän tähtäimen rahoitussuunnitelma sekä yksityiskohtainen saneeraussuunnitelma. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista on myöhemmin valvottava vähintään neljännesvuosittain. Koska kertyneet tappiot ovat usein huomattavan suuria, voivat tappiot ja niihin liittyvät taloudelliset ja verotukselliset vaikutukset vaikuttaa yritysostopäätökseen. Tällaisissa tilanteissa on suositeltavaa, että ehdotettu rahoitus- ja saneeraussuunnitelma, suunnitelman arviointi sekä sen verotukselliset näkökohdat tutkitaan jo ennen sitovan ostotarjouksen tekemistä.
|