Kansainväliset transaktiot
BERGMANN
Asianajotoimisto
Kansainvälisen perinnön verotus
Kuka maksaa veroja missäkin?
Monien saksalaisten Suomea kohtaan tuntema innostus päättyy useimmiten silloin, kun perunkirjoituksen yhteydessä joudutaan maksamaan perintöveroa myös Suomessa. Suomen kova verotus huomioon ottaen tämä onkin ymmärrettävää.
Samalla kun Saksan vero-oikeus myöntää perillisille runsaasti verovähennyksiä (puolisoille 563.000 euroa, kullekin lapselle 205.000 euroa) ja verokannat ovat pienten ja keskisuurten omaisuuksien osalta suhteellisen maltillisia, Suomessa perintöverosta tulee jo suhteellisen pienten omaisuuksien osalta varsin huomattava tekijä.
Siksi on tärkeää selvittää, missä maassa perinnön johdosta on maksettava veroja, ja koskeeko verovelvollisuus kussakin maassa koko jäämistöä vai vain sen osaa. Ei ole suinkaan tavatonta, että joudutaan maksamaan veroja koko peritystä omaisuudesta useimmassa maassa.
Saksan ja Suomen välisessä suhteessa on otettava huomioon lähinnä seuraavat asetelmat:
1. Jäämistö on kokonaisuudessaan samassa maassa, jossa sekä perinnönjättäjä että perilliset asuvat
Jos perinnön jättäjä ja perillinen asuvat samassa maassa eikä toisessa maassa ole kiinteää omaisuutta, yrityksiä tms., perintöveroa maksetaan lähtökohtaisesti ainoastaan tässä maassa. Mahdollisesti toisessa maassa olevat pankkitilit tai muu irtain omaisuus ei muuta tätä tulosta.
Asuinmaan ollessa verotuksen kiinnityskohtana verovelvollisuus ei siis synny toisen maan kansalaisuuden perusteella. Poikkeuksena tälle säännölle on kuitenkin se, että Saksa verottaa kansalaisiaan vielä viisi vuotta heidän muutettuaan Saksasta ulkomaille. Näissä tapauksissa täysi verovelvollisuus voi syntyä kummassakin maassa!
2. Perinnönjättäjä ja perilliset asuvat samassa maassa, mutta osa jäämistöstä on toisessa maassa
Tässä tapauksessa edellisessä kohdassa sanotun lisäksi toisessa maassa voi syntyä rajallinen verovelvollisuus, joka ei koske koko jäämistöä vaan vain toisessa maassa olevaa omaisuutta. Tämä sääntö koskee lähinnä kiinteää omaisuutta ja yrityksiä, mutta rajanveto voi toisinaan olla hankalaa.
Jos esim. kaikki osapuolet asuvat Saksassa, mutta perheellä on mökkikiinteistö Suomessa, niin perintöveroa on ensinnäkin maksettava Saksassa koko omaisuudesta. Lisäksi perillinen on verovelvollinen Suomessa siellä olevasta mökistä. Suomessa maksettu vero voidaan vähentää Saksassa samasta kohteesta maksetusta verosta, mikä johtaa lopulta siihen, että veroa on maksettava sen maan veroprosentin mukaisesti, jossa verokanta on korkeampi. Näin Suomessa olevasta mökistä voi tulla huomattava verotaakka.
3. Perinnönjättäjä ja perillinen asuvat eri maissa
Mikäli perillinen ja perinönjättäjä asuvat eri maissa, on koko perinnöstä maksettava veroa molemmissa maissa. Perintöveron suhteen Saksan ja Suomen välillä ei ole olemassa kaksoisverotusta estävää valtiosopimusta. Kummankin maan kansallinen laki sallii tietyissä tapauksissa toisessa maassa maksetun veron vähentämisen maksettavasta verosta, mutta säännöksen yhteensopimattomuus voi hyvinkin johtaa todelliseen kaksoisverotukseen.
Niinpä Saksassa olevasta kiinteistöstä on molemmissa maissa maksettava täysi perintövero, jos vainajan kotipaikka oli Suomessa ja perillisen kotipaikka on Saksassa. Silloin kyseessä olevasta omaisuudesta ei jää juuri mitään jäljelle.
Verosuunnittelu kannattaa
Kuolemantapauksen jälkeen verotukseen on enää vaikeaa vaikuttaa. Siirrettäessä omaisuutta tulevalle sukupolvelle verotaakkaan voidaan kuitenkin hyvinkin vaikuttaa suunnittelemalla siirtoa ajoissa. Esimerkiksi Suomessa olevien kiinteistöjen osalta voidaan saada huomattavia etuja siirtämällä kiinteistö seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman aikaisin niin, että pidätetään itselle elinaikainen asumisoikeus kiinteistöön.