Kansainväliset transaktiot
BERGMANN
Asianajotoimisto
Toimitus-, urakka- ja rakennussopimukset
Joka haluaa myydä suoritteita Saksaan, olipa sitten kysymys tavaratoimituksista tai urakkapalveluista, joutuu usein tutustumaan Saksan lakiin. Tämä pätee luonnollisesti sellaisissa tapauksissa, joissa palveluja tarjotaan saksalaisen sivuliikkeen kautta, mutta myös kansainvälisissä liikesuhteissa ostajat saavat usein läpi toivomuksensa Saksan lain soveltamisesta. Kuluttajakaupoissahan sovelletaan aina pakottavasti Saksan kuluttajasuojalain määräyksiä.
1.
Yleistä suoritussopimuksista
1.1.
Velvoiteoikeuden uudistus
Koko Saksan sopimusoikeus uudistettiin perusteellisesti vuoden 2002 alussa. Uudistus toi mukanaan myös mullistavia muutoksia. Tästä syystä on oltava varovainen käytettäessä vanhempia sopimusmalleja, jotka eivät kaikilta osiltaan vastaa muuttunutta tarvetta. Uudistus toi myös monessa mielessä epävarmuutta, joka saadaan raivattua tieltä oikeuskäytännön kautta vasta vuosien kuluessa. Tämä on otettava huomioon sopimuksia laadittaessa.
1.2.
Virhevastuu
Velvoiteoikeuden uudistuksesta lähtien myyjällä on kuten urakoitsijallakin oikeus puutteen ilmetessä ensin yrittää sen korjaamista. Vasta jos tämä yritys epäonnistuu tai sitä ei ole määräajan asettamisesta huolimatta tehty, ostaja voi purkaa kaupan, vaatia hinnanalennusta tai vahingonkorvausta.
Myyjän virhevastuuta ei yleisissä kauppaehdoissa saa rajoittaa mielin määrin. Esimerkiksi ostajan purkuoikeutta ei voida kokonaan sulkea pois. Myyjä ei niinikään voi vapauttaa itseään vastuusta törkeän tuottamuksen tapauksessa. Lain määräämissä rajoissa virhevastuun muokkaaminen on kuitenkin mahdollista ja mielekästä, näin esim. koskien ostajan tarkastusvelvollisuutta, välillisistä vahingoista maksettavan vahingonkorvauksen rajoittamista ja purkamisen vaikeuttamista virheen korjaamisen eduksi.
Takuuaika on nykyään kaikille kaksi vuotta. Rakennusten toimituksiin tai urakkasuorituksiin pätee viiden vuoden takuuaika. Tämä pätee myös irtaimiin esineisiin, joita käytetään rakennuksiin, ilman että toimittajan edes tarvitsee tietää tästä. Takuuaikoja ei voida kuluttajiin nähden lainkaan lyhentää. Muutoin niitä voidaan lyhentää yleisissä kauppaehdoissa, mutta ei vuotta lyhyemmiksi.
1.3.
Urakkasopimusten erikoispiirteet
Urakkasopimuksissa sovittu hinta lankeaa maksettavaksi vasta nk. hyväksymisen myötä. Tällä tarkoitetaan sitä, että tilaaja ottaa urakan vastaan siten, että hän tunnustaa urakan olennaisilta osiltaan sopimuksen mukaisesti suoritetuksi. Tämä saattaa riitatapauksessa johtaa siihen, että hinta jää kokonaan maksamatta niin kauan kuin tilaaja kiistää urakan asianmukaisen suorittamisen. Varsinkin laajoissa urakoissa kannattaa tästä syystä tehdä yksityiskohtainen sopimus hinnan maksamisesta.
2.
Rakennussopimukset
2.1.
Saksan rakennusurakointisääntö (VOB)
Rakennussopimuksiin sovelletaan pääsääntöisesti samoja sääntöjä kuin muihinkin urakkasopimuksiin. Saksassa näitä sopimuksia varten on kuitenkin olemassa rakennusurakointisääntö VOB (Verdingungsordnung für Bauleistungen). Kyseessä ei ole laki, vaan julkisen valiokunnan laatimat standardisoidut yleiset kauppaehdot.
VOB:ia sovelletaan ainoastaan, jos rakennussopimuksen osapuolet nimenomaan sopivat tästä. VOB nauttii kuitenkin Saksassa säännöstönä suurta luottamusta ja useimmat rakennussopimukset perustuvat siihen. Ulkomaisetkaan tarjoajat eivät siten voi käytännössä välttyä sopimasta VOB:n noudattamisesta. Siihen sisältyvät säännöt tulee tällöin huomioida sopimusta laadittaessa.
2.2.
Suoritusvelvollisuuden muuttuminen
Ulkomaiset rakennusurakoitsijat voivat yllättyä urakan muuttamista koskevista määräyksistä. VOB:n mukaan tilaajalla on oikeus “määrätä muutoksia rakennussuunnitelmaan”. Tilaaja saa siis määrätä suoritusvelvoitteen sisällön uudestaan myös rakentamisen aikana. Ellei ole sovittu, että sovelletaan VOB:ia, tätä oikeutta ei ole, mutta myös tällöin rakentaja saattaa yleisten periaatteiden johdosta olla velvollinen hyväksymään tietyt muutoksia koskevat toivomukset.
Tällaisten muutosten johdosta suoritetuista ylimääräisistä töistä urakoitsija voi vaatia erityispalkkion. Jos tätä palkkiota kuitenkin vaaditaan jälkeenpäin, Saksan laki asettaa erittäin huomattavat vaatimukset saatavan perusteluille. Urakoitsija joutuu yleensä paljastamaan koko projektia koskevat laskelmansa laskeakseen lisähinnan niiden perusteella. Paitsi että tästä on paljon vaivaa, se on myös urakoitsijan oikeutetun salassapitointressin vastaista.
Näin ollen jo rakennussopimukseen tulisi ottaa lauseke, joka rajoittaa ja selventää muutosoikeutta ja urakoitsijan mahdollista oikeutta lisäpalkkioon. Jos rakennuksilla esitetään muutostoivomuksia, urakoitsijan tulisi pyrkiä yksimielisyyteen palkkiosta ennen niiden suorittamista. Urakoitsijan tulee joka tapauksessa pitää tarkkaan kirjaa kaikista lisätöistä ja siitä, kenen pyynnöstä ne on suoritettu.