Kuten pohjoismaissa on tavanomaista, on Suomessakin erityisen laajakantoinen kuluttajansuojalaki. Tässä laissa säädellään yksityiskohtaisesti kuluttajan oikeudet kaupassa. Ostajalla on sen mukaan kansainvälisesti sovellettavat oikeudet parannukseen, vähennykseen, muutokseen ja vahingonkorvaukseen.

On huomattava, että nämä oikeudet kohdistuvat paitsi myyjään, myös kaikkiin yrityksiin, jotka ovat myyneet tuotetta aikaisemmassa myyntiportaassa jälleenmyyntitarkoituksessa. Takuuvaatimukset kohdistuvat siten myös valmistajaan, tukkukauppaan, maahantuojaan jne. Ainoa rajoitus on, että kulloinenkin yritys vastaa ainoastaan siinä määrin, kuin tuote on ollut viallinen jo lähtiessään sen alueelta. Todistustaakka on kuitenkin yrittäjällä.

Kuluttajansuojalain säännökset ovat pakottavia eikä niitä voida rajoittaa sopimuksella. Tästä saattaa koitua erityisen ikäviä seurauksia, ellei saksalainen yritys tunne kyseisiä määräyksiä, mutta yrittää sopimuksella luoda itselleen edullisen vastuuaseman ja samalla saavuttaa suuren mainostehon markkinoilla.

Siten usein myönnetään valmistajan takuita, joissa lopulliselle asiakkaalle usein annetaan vakuutus tuotteen huomattavan pitkästä toimintakelpoisuudesta. Samalla takuuoikeuksien vaatimiselle asetetaan useimmiten rajoittavia ehtoja: Asiakkaalla on todistustaakka tavaran asiallisesta käsittelystä, vastuu on summan osalta rajoitettu, määrätään saksalainen oikeuspaikka ja asiakas velvoitetaan lähettämään tavara omalla kustannuksellaan sopimusmyyjälle.

Kaikki nämä säännökset ovat Suomen kuluttajansuojalain mukaan tehottomia! Heti kun alemman myyntiportaan yritys antaa asiakkaalle toimintatakuun tai vakuutuksen muista ominaisuuksista, tulee näiden ominaisuuksien osalta automaattisesti voimaan täysi asiallisia puutteita koskeva vastuu. Jos valmistaja ei pysty osoittamaan, että asiakas on todennäköisesti käsitellyt tavaraa asiattomalla tavalla, oletetaan, että siinä on virhe. Asiakkaalla on tällöin täydet oikeudet, t. s. hänelle ei saa syntyä kustannuksia parannuksen johdosta, hänellä on oikeus täyteen vahingonkorvaukseen ja hän voi nostaa kanteen oman paikkakuntansa tuomioistuimessa.

Koska suomalainen kuluttaja on yleensä varsin tietoinen oikeuksistaan, takuiden antamisella tavoiteltu mainosteho voi myös lakiin verrattuna rajoittavien ilmausten johdosta helposti kääntyä vastakohdakseen.

Edellä mainituista seikoista johtuen yrityksen kannattaa aina laajentaessaan toimintaansa Suomeen (tai muihinkin maihin) kääntyä lakimiehen puoleen, ennen kuin se alkaa vierailla markkinoilla käyttää totuttuja kauppaehtoja, jotka kotimaassa toimivat hyvin.