Kiinteistön omistaja voi olla yhteisö tai luonnollinen henkilö. Kiinteistön omistusoikeuden haltija on kirjattu kiinteistörekisteriin. Huomattavan osan suomalaisista kiinteistöistä omistavat erityiset kiinteistöyhtiöt. Tavanomaisesti kiinteistöyhtiö omistaa ainoastaan yhden kiinteistön ja kiinteistö muodostaa yhtiön koko varallisuuden. Kiinteistöyhtiötä käyttämällä kiinteistö voidaan siirtää uudelle omistajalle myymällä kiinteistöyhtiön osakkeet, jolloin kiinteistörekisteriin ei rekisteröidä mitään muutosta kiinteistön omistussuhteissa.

Tämä omistusmuoto antaa sijoittajille merkittäviä etuja verrattuna itse kiinteistön suoraan omistamiseen. Kiinteistöyhtiön osakkeiden siirtäminen ei edellytä erityisiä muodollisuuksia ja myynti on verotuksellisesti edullisempaa: kiinteistökaupoissa varainsiirtoveroa on maksettava 4 % kauppahinnasta, mutta arvopapereiden kuten osakkeiden kaupoissa vastaava vero on vain 1,6 %. Tänä päivänä suurimmassa osassa teollisuus- ja toimistorakennusten kaupoista myydään tosiasiallisesti kiinteistöyhtiö.

Suomalaisesta kiinteistöstä saadut vuokratulot ovat Suomessa veronalaista tuloa. Yhteisöveron verokanta on tällä hetkellä 26 %. Tämä vero tulee sovellettavaksi myös silloin, kun kiinteistö omistetaan kiinteistöyhtiön kautta. Suomessa on kuitenkin kaksi kiinteistöyhtiötyyppiä, joiden verokohtelu ja rakenne poikkeavat toisistaan.

Teknisesti toinen yhtiötyyppi on normaali osakeyhtiö, joka omistaa kiinteistön. Koska yhtiö omistaa kiinteistön, se myös toimii vuokranantajana vuokrattaessa kiinteistön tiloja ulkopuolisille. Näin ollen yhtiö on verovelvollinen saatavista vuokratuloista. Sijoittaja, eli yhtiön osakkeiden omistaja, pääsee osalliseksi näistä tuloista kiinteistöyhtiön maksamien osinkojen muodossa. Osingot puolestaan verotetaan yleisten osinkoja koskevien sääntöjen mukaisesti (katso asiasta artikkeli ”Osakekauppojen ja osinkojen verotus”).

Toisessa kiinteistöyhtiötyypissä, jota kutsutaan “keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi”, yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määräyksiä, joiden mukaan tietyt yhtiön osakkeet ovat suoraan yhteydessä tiettyyn kiinteistössä sijaitsevaan tilaan. Osakkeiden omistusoikeus antaa osakkaalle siten oikeuden käyttää ja hallinnoida määrättyä tilaa. Tällöin yhtiö ei toimi tilojen vuokranantajana vaan vuokrasopimukset solmitaan suoraan osakkaan ja vuokralaisen välillä. Osakas on tällöin myös suoraan vastuussa vuokratuloista maksettavasta tuloverosta.

Keskinäinen kiinteistöyhtiö on tavanomainen yhtiömuoto asuinrakennuksissa, mutta sitä saatetaan käyttää myös toimistorakennuksissa, joilla on useampia omistajia. Yhden sijoittajan omistaessa koko rakennuksen on yleisempää järjestää omistus tavanomaisen kiinteistöyhtiön kautta.

Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä saaduista tuloista on maksettava veroa Suomeen riippumatta tulonsaajan asuinvaltiosta. Suomen ja useimpien Euroopan valtioiden välisten verosopimusten mukaan Suomessa maksettu vero voidaan vähentää omistajan asuinvaltiossa maksettavaksi tulevasta verosta.

Suomalaisen kiinteistön myynnistä saatu myyntivoitto on yleensä veronalaista myyntituloa. Kuten yllä on mainittu, yhteisöjen tuloja verotetaan tällä hetkellä 26 %:n verokannan mukaan ja vero lasketaan myyntihinnan ja hankintahinnan välisen erotuksen perusteella.

Tämä verorasitus koskee kaikkia niitä tapauksia, joissa suomalainen kiinteistöyhtiö myy omistamansa kiinteistön. Veroseuraamukset silloin, kun ulkomainen omistaja myy kaikki suomalaisen kiinteistöyhtiön osakkeet tai osan niistä, määräytyvät puolestaan sovellettavan verosopimuksen perusteella. Verorasitus voi siten vaihdella sijoittajan asuinvaltiosta riippuen.

Monien verosopimusten nojalla Suomessa sijaitsevan keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeiden myymisestä on maksettava myyntivoittoveroa Suomeen myös myyjän asuessa ulkomailla. Sitä vastoin tavanomaisen (ei keskinäisen) kiinteistöosakeyhtiön ulkomainen omistaja voi usein myydä osakkeet ilman, että myynnistä tulisi maksaa myyntivoittoveroa Suomessa.

Kiinteistön vuokraaminen ei Suomessa ole lähtökohtaisesti arvonlisäverollista toimintaa, mutta kiinteistön omistaja voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi voidakseen vähentää aikaisemmin maksamansa arvonlisäveron. Tämän vaihtoehdon kannattavuus riippuu monista tekijöistä, muun muassa vuokralaisten verotuksesta.

Vuoden 2006 alusta lähtien Suomessa ei enää ole ollut voimassa varallisuusveroa.