Arpalippu, jolla on 50 %:n mahdollisuus voittaa miljoona euroa on 500.000 euron arvoinen. Vai onko? Näin ei ole, jos myynnissä on vain yksi arpalippu tai jos sinulla ei ole varaa tarpeeksi moneen arpalippuun tasataksesi voiton ja häviön todennäköisyydet. Riskinoton järkevyys ei riipu ainoastaan siitä, kuinka hyvin riski on ennakolta laskettavissa. Yhtä tärkeää on kyky kontrolloida riskiä sekä kyky selviytyä seurauksista, jos asiat menevät pieleen. Vasta kun kaikki nämä näkökohdat on huomioitu, voidaan toiminnalle asettaa hintalappu. Koska kunkin yrityksen riskinhallinta- ja riskinkantokyky on erilainen, riskin hintalappukin muodostuu eri yrityksissä erilaiseksi. Molemmat osapuolet voivat hyötyä riskien asianmukaisesta jaosta: riski voikin olla mainio kaupan kohde.

Kansallinen ja kansainvälinen sopiminen erottuvat toisistaan monella tavalla. Kotimainen osaaminen voi helposti pettää kansainvälisellä areenalla. Kansainvälisissä olosuhteissa neuvottelut kestävät usein pidempään ja onnistumisprosentti on pienempi kuin kotimarkkinoilla. Onkin järkevää tiedostaa, mistä tämä johtuu. Tavoitteena pitäisi olla, ettei sopimuksen hierominen vaatisi enempää aikaa ja resursseja kuin itse kaupan tekeminen.

Suomalaisen kansainvälistyvän yrityksen verosuunnittelu tapahtuu Suomen ja muiden maiden (mukaan lukien alhaisen verotuksen maat) kesken solmittujen ns. verosopimusten puitteissa ja niiden pelisääntöjen mukaan. Lainsäätäjä on hyvin tietoinen siitä, että verotukseen liittyvät aspektit ovat tärkeässä roolissa sijoituspäätöksiä tehtäessä. Verotusratkaisut tehdään kaikkialla niin, etteivät ne karkota kotimaista liiketoimintaa tai estä ulkomaisten sijoittajien tuloa maahan. Etuja ei kuitenkaan jaeta ilmaiseksi.

Verovelvollisuus ulkomailla syntyy tytäryhtiön tai sivuliikkeen perustamisen kautta. Yhtiö voi kuitenkin tulla verovelvolliseksi ulkomailla myös ilman tietoista ulkomaille asettumista tai rekisteröintiä. Vaikka pääosa kaupasta tapahtuisi rajan ylitse, yhtiöillä on ulkomailla usein avustavaa henkilöstöä ja materiaaliresursseja. Ulkomailla sijaitsevien resurssien käyttö voi kohdemaassa johtaa verovelvollisuuteen.

Kansainvälistyvä yritys aloittaa ulkomaantoimintansa säännönmukaisesti perustamalla tytäryhtiön vaihtoehtoja ajattelematta. Ulkomaan toimintojen rakenteella on kuitenkin vaikutus kokonaisverotukseen. Joten olisi syytä asian pohtimiseen. Vaihtoehtoina kysymykseen tulevat esimerkiksi sivuliike tai holdingyhtiörakenne.

Oikeudenkäynti päättyy tuomiolla. Kun tuomio on saanut lainvoiman – eli kun siihen ei voida enää hakea muutosta – riita on asiallisesti loppuun käsitelty. Helposti unohtuu kuitenkin, että lainvoimaisella tuomiolla on todellista arvoa vain, jos sen perusteella voidaan pakottaa velallinen suorittamaan tuomion määräämät maksut. Kansainvälisessä oikeudenkäynnissä tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Kansainvälisessä toiminnassa puhutaan saatavien hallinnasta usein termillä ”claims management”. Tämä onkin ehkä parempi käsite: pelkillä hallintatoimenpiteillä ei päästä pitkälle. Management alleviivaa sen, että jatkuva yhteistyö tuotannosta, taloudesta ja hallinnosta vastaavien avainhenkilöiden kesken on tarpeen, ja että asia koskee yrityksen ylintäkin johtoa.

Suuren toimitussopimuksen syntymistä pidetään syystäkin juhlan aiheena. Hyvä sopimus ja tehokas riskienhallinta varmistavat, että juhlat eivät pääty päänsärkyyn.

Kasvava yritys tarvitsee oman pääoman lisäksi myös ulkopuolista rahoitusta kantamaan sitä kehityksessään eteenpäin. Kansainvälisessä kilpailussa teollisuusmaiden yksi tärkeimmistä eduista on kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden ja rahoitusmahdollisuuksien olemassaolo. Muille kuin suuryrityksille tämän edun hyödyntäminen kansainvälistymishankkeen rahoituksessa on kuitenkin huomattava haaste.

Toiminnan kansainvälistyessä myös yrityksen käteisvarat jakaantuvat niin, että joissakin maissa olisi käytettävissä ylimääräisiä varoja, kun taas toisissa on likviditeettitarve. Cash pool -järjestelyjen tarkoituksena on saada koko konsernin kassavirrat tehokkaasti käyttöön. Eri valtioiden suhtautuminen cash pool -järjestelyihin kuitenkin vaihtelee. Jotta järjestelyssä onnistuttaisiin, ratkaisu on aina sovitettava kunkin tilanteen vaatimuksiin sopivaksi.

Yrityksen, joka on päättänyt perustaa oman toimipaikan ulkomaille, pitää seuraavaksi tehdä valinta ulkomaisen edustuksen oikeasta rakenteesta. Kysymykseen tulee kaksi pääasiallista ratkaisumallia: itsenäinen kohdemaassa rekisteröity tytäryhtiö tai epäitsenäinen sivuliike. Valinnan kerran tehtyään yrityksen on vaikea vaihtaa toimintamallia. Siksi kannattaa heti ottaa huomioon kaikki valintaan vaikuttavat seikat, joihin kuuluvat toiminnallisten näkökohtien lisäksi myös verotus- ja vastuukysymykset.

Yrityksen johtamis- ja kontrollisysteemiä, nykysuomella ”Corporate Governancea”, olisi tarpeen kehittää nimenomaisesti kansainvälistymistä ajatellen.

Kannattaako riita viedä oikeuteen? Luottamuksen pettäminen on toki ärsyttävää, mutta järkevä jättää liikeasioissa tällaiset tunneseikat huomioimatta. Tärkeintä on tuottaa voittoa, ei olla antamatta tuumaakaan periksi, eikö totta? Erityisesti kansainvälisissä B2B-liikesuhteissa riitojen ratkominen tuomioistuimessa voi usein kuluttaa suhteettoman paljon resursseja. Riidan sopiminen käräjäsalin ulkopuolella säästää molempien osapuolten resursseja ja voi myös tuoda mukanaan etuja, joita ei voida saavuttaa käräjöimällä.

Once your enterprise has decided to establish a presence in Finland, the next step is to choose the right structure. There are two main options: an independent subsidiary registered in Finland, or a registered branch office. Once the choice has been made, it is not easy to change the concept. Therefore it is advisable to take all the relevant pros and cons into account, including questions of taxation and liability as well as operational issues.

When levying taxes, national tax authorities usually practise little restraint with respect to other states, unless a tax treaty exists. If several states claim the right to taxation in respect of cross-border transactions there is a risk of double taxation which poses a formidable obstacle to international trade and investment. Tax treaties concluded by Finland with over 60 states, as well as a number of EU regulations and directives, are intended to provide clarity and either avoid double taxation (by means of tax exemption) or alleviate its effects (by means of crediting tax). With regard to the details, however, many uncertainties remain.

A lottery ticket with a 50% chance of winning one million euros is worth 500,000 euros. Or is it? Not if there is only one ticket on sale or if you cannot afford enough tickets to level out the probabilities of winning and losing. Whether or not it makes sense to take a risk depends not only on how well the risk can be calculated, but also on the ability to control the risk and cope with the consequences should things go wrong. Only after all of these aspects are established can one put a price tag on the matter. The parties to a contract are often in different positions with regard to risks. By trading and allocating these risks reasonably, both parties may profit.

Contracting in an international arena differs from domestic contracting in many ways. In practice, cross-border negotiations often take longer and have a lower rate of success than negotiations in the home market. In many cases this is unnecessary. With international contracting expertise, your company’s aim should be to expend less time and resources on contract fine-tuning than on the deal itself.

Receipt of a large order is traditionally an occasion to crack open the champagne. A watertight contract and effective claim management helps ensure such indulgence doesn’t leave you with a headache.

In many situations, going to court is a poor use of resources, especially where international B2B relations are involved. Compared to litigation, settlement requires fewer resources from both parties, and can also offer benefits which cannot be achieved in litigation.

Foreign court orders and arbitration awards are useless in relation to debt collection unless they are enforceable in the debtor's home country. If they are not, the foreign order can only be used as evidence in a repeated full-scale trial before a Finnish court – a scenario well worth avoiding.

Hat Ihr Unternehmen sich entschieden, in Finnland eine Präsenz aufzubauen, stellt sich als nächstes die Frage nach der richtigen Struktur. Es bestehen zwei Grundoptionen: eine eigenständige, in Finnland registrierte Tochtergesellschaft oder eine registrierte Niederlassung. Nachdem einer der beiden Wege eingeschlagen wurde, ist es nicht einfach, das Konzept zu wechseln. Daher sollten sogleich alle Für und Wider abgewogen werden, darunter Steuerfragen ebenso wie betriebliche Aspekte.

Bei der Erhebung von Steuern üben Staaten regelmäßig wenig Zurückhaltung zugunsten anderer Staaten, soweit nicht Abkommen auf Gegenseitigkeit geschlossen worden sind. Soweit mehrere Staaten die Steuerhoheit für bestimmte steuerliche Sachverhalte beanspruchen, besteht die Gefahr der Doppelbesteuerung und damit ein erhebliches Hindernis für internationalen Handel und Investitionen.

Ein Lotterieschein, der mit 50 % Wahrscheinlichkeit eine Million Euro gewinnt, ist 500.000 Euro wert. Oder? Nicht unbedingt, wenn nur ein einziger Schein zum Verkauf steht, oder wenn man sich nicht so viele Lotteriescheine leisten kann, dass die Wahrscheinlichkeiten von Gewinn und Verlust sich ausgleichen würden. Ob die Eingehung eines Risikos Sinn ergibt oder nicht, hängt nicht nur davon ab, wie zuverlässig sich dieses Risiko berechnen lässt, sondern auch von der Fähigkeit, das Risiko zu kontrollieren und im Falle des Misserfolgs mit den Folgen zu leben. Erst wenn diese Aspekte berücksichtigt sind, kann ein angemessener Preis festgestellt werden. Die Vertragsparteien haben regelmäßig sehr unterschiedliche Möglichkeit die vertragsbedingten Risiken zu kontrollieren bzw. zu tragen. Von einer vernünftigen Zuweisung der Risiken können beide Seiten profitieren.

Die Gestaltung von Verträgen stellt im internationalen Umfeld andere Anforderungen als im Heimatmarkt. Im Ergebnis sind Vertragsverhandlungen im internationalen Geschäft oft langwieriger bei gleichzeitig geringerer Erfolgsquote. Das müsste nicht so sein. Mit internationalem Vertrags-Know-how kann auch Ihr Unternehmen kürzere Verhandlungszyklen und höhere Erfolgsquoten erreichen: Vertragliches Feintuning muss nicht mehr Zeit und Ressourcen konsumieren als die wirtschaftlichen und technischen Aspekte des Geschäfts.

Ein großer Auftrag wird nicht ohne Grund als Anlass zum Feiern gesehen. Ein guter Vertrag und ein effizientes Forderungsmanagement stellen sicher, dass Sie die Feier ohne Kopfschmerz überstehen.

In vielen Situationen stellt Prozessführung eine ineffektive Verwendung von Ressourcen dar, insbesondere im Falle von Geschäftsbeziehungen zwischen Unternehmern. Verglichen mit einem Prozess erfordert der Abschluss eines Vergleichs deutlich geringeren Aufwand auf beiden Seiten und ermöglicht zudem die Erzielung von Ergebnissen, die im Prozess nicht durchgesetzt werden könnten.

Ausländische Gerichtsurteile oder Schiedsurteile sind für die Inkassotätigkeit wertlos, wenn sie nicht vollstreckbar sind. Fehlt es an der Vollstreckbarkeit, so kann der Beschluss nur als Beweismittel in einem neuen vollständigen Gerichtsverfahren vor einem finnischen Gericht verwendet werden – ein Szenario, das besser verhindert werden sollte.