Verovelvollisuus Suomessa ei ole yllätys, jos yhtiö on perustanut tytäryhtiön tai sivuliikkeen Suomeen. Yhtiö voi kuitenkin tulla verovelvolliseksi Suomessa myös ilman tällaista tietoista asettumista Suomeen. Vaikka pääosa kaupasta tapahtuisi rajan ylitse, yhtiöillä on usein Suomessa avustavaa henkilöstöä ja materiaaliresursseja. Suomessa sijaitsevien resurssien käyttäminen voi johtaa verovelvollisuuteen Suomessa. Liian usein tämä on yllätys ulkomaisille yhtiöille.

Voisi kuvitella, että liiketaloudellisesti katsottuna arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset olisivat rutiinia niin kauan kuin laskutuksessa noudattaisiin asetettuja muotovaatimuksia. Valitettavasti näin on ainoastaan teoriassa. Kansainvälisissä transaktioissa on taloudellisten tappioiden välttämiseksi tutkittava ja tarpeen mukaan käytettävä kaikkia mahdollisia menettelyvaihtoehtoja: ALV-kysymykset voivat helposti vaikuttaa kielteisesti kassavirtaan sekä myös yhtiön markkinointiin Suomessa.

Lähetettyjen työntekijöiden verokohtelun hahmottaminen on kansainvälisissä tilanteissa usein vaikeaa niin yksittäiselle veronmaksajalle kuin toimivaltaisille viranomaisillekin. Tässä artikkelissa kiinnitetään huomiota kansainvälisiin komennuksiin liittyviin ongelmiin ja luodaan katsaus Suomen lainsäädännön ja verosopimusten keskeisiin säännöksiin.